Islannin kieli

Islannin kieli
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa. Kielellä arvioidaan olevan noin 335 000 puhujaa. Islanninkielisiä yhteisöjä elää Tanskassa (noin 8000 puhujaa), Yhdysvalloissa (5000) ja Kanadassa (1400). Islannin katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on fääri.

Kielellä on virallisen kielen asema Islannissa. Islanti ei ole Pohjoismaiden neuvoston virallinen työkieli, joita ovat ruotsi, tanska ja norja. Sen asemaa kuitenkin vahvistettiin vuonna 2017 yhdessä suomen kanssa neuvostossa: aloitteita voi tehdä islanniksi ja istunnoissa voidaan tarpeen vaatiessa käyttää islannin kielen tulkkeja.

1900-luvun alussa omasta kielestä tuli islantilaisen identiteetin kulmakivi, jolla vastustettiin varsinkin tanskan kielen vahvaa asemaa. Tästä syystä islannissa on tietoisesti pyritty vähentämään lainasanojen määrää ja korvaamaan ne islantilaisilla sanoilla. Lainasanoja on kuitenkin otettu aikaisemmin mm. latinasta, tanskasta ja kelttiläisistä kielistä.

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.

Maa (alue)
  • Islanti
    Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islannin väkiluku on 376 000 asukasta ja pinta-ala 103 000 neliökilometriä. Se on väkiluvultaan ja asukastiheydeltään selvästi pienin Pohjoismaa. Maan pääkaupunki on Reykjavík, jossa asuu noin kolmannes Islannin väestöstä. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki.

    Islannissa on aktiivista vulkaanista toimintaa: geysireitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulivuorenpurkauksia. Luonto on karu ja omaleimainen. Golfvirta pitää ilmaston leutona ympäri vuoden.