Arabian kieli

Algerian demokraattinen kansantasavalta eli Algeria on noin 44,6 miljoonan asukkaan valtio Pohjois-Afrikassa Välimeren rannalla. Sen rajanaapureita ovat koillisessa Tunisia, idässä Libya, kaakossa Niger, lounaassa Mali sekä Mauritania ja lännessä Länsi-Sahara ja Marokko. Algeria kuuluu Maghreb-maihin ja on pinta-alaltaan Afrikan suurin maa.

Algerian pohjoisosassa on kaksi geologisesti nuorta rinnakkaisesti kulkevaa vuorijonoa Tell-Atlas ja Saharan Atlas sekä niiden välissä oleva Ylätasankojen alue. Vuoristot erottavat Välimeren rannikon Saharasta.

Djiboutin tasavalta eli Djibouti on pieni valtio Afrikan itäosassa, niin sanotussa Afrikan sarvessa, Punaisenmeren ja Adeninlahden erottavan Bab el Mandebin salmen kohdalla. Djiboutin naapurimaat ovat pohjoisessa Eritrea, lännessä sekä etelässä Etiopia ja idässä Somalia. Maa oli Ranskan siirtomaana aina vuoteen 1977 saakka. Maan pääkaupunki on Djibouti ja maassa elää arvion mukaan vuonna 2011 noin 760 000 ihmistä, joista yli puolet elää pääkaupungissa. Djiboutilla on pinta-alaa 23 200 neliökilometriä, josta 20 neliökilometriä on sisävesiä ja 10 neliökilometriä keinokasteltua aluetta. Djibouti on sekä ilmastollisesti että maankin osalta hyvin kuivaa ja polttavan kuumaa aluetta, minkä vuoksi viljelyskelpoista maata ei ole kuin 0,4 prosenttia koko pinta-alasta. Djibouti onkin erittäin riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista.

Djibouti on vapaakauppa-aluetta ja sen talous perustuu pitkälti sen satamaan sekä ulkomaanapuun. Maalla oli vuonna 2012 työvoimaa 294 600 henkeä, joista vain 40 prosenttia on työllistynyt. Maassa käytetään valuuttana Yhdysvaltain dollariin sidottua Djiboutin frangia. Djiboutin 5,4 miljardin dollarin bruttokansantuotteesta lähes 80 prosenttia koostuu palveluista, kun teollisuuden osuus on noin 17 prosenttia (vuoden 2017 arvioita).

Eritrean valtio eli Eritrea on Punaisenmeren rannalla sijaitseva rannikkovaltio Koillis-Afrikassa, Afrikan sarvessa. Eritrea on hyvin sulkeutunut maa, käytännössä presidentti Isaias Afewerkin johtama diktatuuri. Maan tiedotusvälineet ovat hallituksen hallitsemia eikä vapaata lehdistöä ole. Ulkomaisten toimittajien työskentely ja tiedonkeruu paikan päällä on hankalaa. Myös kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n toiminta on rajautunut joihinkin osa-alueisiin ja myös maantieteellisesti toiminta on rajattua. Eniten tietoa saadaan eritrealaisilta, jotka ovat lähteneet maasta.

Maan rajanaapureita ovat Djibouti, Etiopia ja Sudan, joiden kanssa Eritrealla on rajaa yhteensä 1 626 kilometriä. Rannikkoa Eritrealla on 2 234 kilometriä, josta mantereen rantaviivan osuus on 1 151 kilometriä ja Punaisenmeren saarten osuus 1 083 kilometriä. Valtioon kuuluu Dahlakin saaristo ja muutama saari Hanishsaarista.

Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Komorien saaristossa Mosambikin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerellä. Valtio koostuu kolmesta saaresta: Iso-Komori eli Grande Comore, Mohéli ja Anjouan. Komorien saariryhmään kuuluva Mayotte on Ranskan hallinnassa, mutta Komorien liiton hallitus katsoo sen kuuluvan osaksi liittoa. Vuoteen 2003 valtion virallinen nimi oli Komorien islamilainen liittotasavalta.

Komorien liittovaltion muodostavat kolme saarta: Iso-Komori (N’gazidja), Anjouan (Ndzuwani), Mohéli (Mwali) ja neljä kuntaa: Domoni, Fomboni, Moroni ja Moutsamoudou.

Libyan valtio eli Libya on valtio Pohjois-Afrikassa. Libya sijaitsee Välimeren rannalla ja se on pääosin Saharan aavikkoa. Libyan rajanaapurit ovat idässä Egypti, kaakossa Sudan, etelässä Tšad sekä Niger ja lännessä Algeria sekä Tunisia. Libyan pinta-ala on 1 759 000 neliökilometriä ja se on kooltaan Afrikan neljänneksi suurin valtio. Libyan väkiluku on hieman yli seitsemän miljoonaa.

Libya oli Italian siirtomaa. Yhdistyneet kansakunnat julisti Libyan vuonna 1951 itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jonka hallitsija oli Idris I. Monarkia kumoutui vuoden 1969 arabisosialistisessa vallankumouksessa, jonka jälkeen Muammar Gaddafi johti maata itsevaltiaana vuosikymmeniä. Hänen johdollaan talous kansallistettiin ja maasta tehtiin sosialistinen valtio. Gaddafi sai surmansa sisällissodassa vuonna 2011. Sisällissodan jälkeen maa on ollut levoton ja tilanne eskaloitui toiseksi sisällissodaksi vuonna 2014.

Länsi-Sahara on Afrikan luoteisosassa sijaitseva kiistanalainen, ei-itsehallinnollinen alue, joka aiemmin on ollut Espanjan siirtomaa.

Sen rajanaapurit ovat pohjoisessa Marokko, koillisessa Algeria sekä Mauritania idässä ja etelässä.

Marokon kuningaskunta (, berberiksi 120px) eli Marokko on valtio Afrikan luoteisosassa. Marokon rajanaapureina ovat pohjoisessa Espanja, idässä Algeria ja etelässä Mauritania (jos Länsi-Sahara lasketaan osaksi Marokkoa). Marokolla on pitkä rantaviiva, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Gibraltarinsalmen kautta Välimerelle asti. Marokon eteläinen raja on kiistanalainen. Marokko pitää Länsi-Saharan aluetta omanaan ja on pitänyt hallinnassaan suurinta osaa alueesta vuodesta 1975 lähtien.

Marokon virallinen uskonto on islam Muslimien osuus väestöstä on 99 %. Maan viralliset kielet ovat arabia ja berberikieli tamazight, mutta ranskan kieltä käytetään yleisesti ja etenkin hallinnollisissa asioissa. Maa on Ranskan entinen siirtomaa. Marokon kuninkaalla on laajat valtaoikeudet.

Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin neljän miljoonan asukkaan islamilainen valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Marokon hallitsema Länsi-Sahara, Algeria, Mali ja Senegal. Laaja, mutta harvaan asuttu maa ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan.

Nykyisen Mauritanian alueella asui ensimmäisinä soninkejen esi-isiä. Berberiheimot saapuivat alueelle 300-luvulta alkaen 700-luvulle, ja alkuperäisasukkaat joutuivat orjiksi tai pakenemaan pois maasta, erityisesti Senegaliin. Arabeja ja berbereitä tuli alueelle lisää. Vuoteen 1076 mennessä islamilaiset almoravidit olivat valloittaneet nykyisen Etelä-Mauritanian. Berberit hyökkäilivät arabeja vastaan 500 vuoden ajan. Berberien viimeinen kapinayritys oli Mauritanian 30-vuotinen sota, joka päättyi vuonna 1674 Beni Hassanin johtaman arabiheimon voittoon. Hänen sotilaidensa jälkeläisistä tuli Maurtitanian maurien ylintä yhteiskuntaluokkaa. Hassanin nimi näkyy maan yleisimmässä kielessä, hassaniyyassa. Kieli yhdistää yläluokan ”valkoisia maureja” ja heidän alistamiaan ”mustia maureja”, joiden esi-isissä on enemmän alueen alkuperäisasukkaita.

Somalia on maa Afrikan sarvessa, Itä-Afrikassa. Maan pinta-ala on noin 638 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 16,8 miljoonaa. Somalian suurin väestönryhmä ovat somalit. Somalian liittotasavalta perustettiin vuonna 1960. Aluksi se tunnettiin paimentolaisdemokratiana, kunnes Siad Barre kaappasi vallan vuonna 1969 ja perusti Somalian demokraattisen tasavallan, joka hajosi 1977 puhjenneen kapinoinnin ja 1980-luvun lopulla alkaneen sisällissodan seurauksena vuonna 1991.

Valta on maan eteläosassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tunnustaman väliaikaishallituksen ja pohjoisosassa tunnustamattomien Somalimaan, Galmudugin, Puntmaan ja Maakhirin käsissä. Väkivalta on lisääntynyt väliaikaisen hallituksen kukistettua islamilaisten tuomioistuinten vallan Etiopian joukkojen avulla vuoden 2006 lopulla. Kaikki armeijat saavat toimeentulonsa ryöstelyllä ja huume­kaupalla. Rosvojoukot vaivaavat maaseutua.

Sudanin tasavalta eli Sudan on valtio Keski- ja Pohjois-Afrikassa, Sahelin alueella.

Sen pinta-ala on 1,88 miljoonaa neliökilometriä, ja se on siten Afrikan kolmanneksi suurin valtio Algerian ja Kongon demokraattisen tasavallan jälkeen.

Tansania (swahiliksi ja ), virallisesti Tansanian yhdistynyt tasavalta on YK:n arvion mukaan noin 55 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Uganda, Ruanda, Burundi, Kongon demokraattinen tasavalta, Sambia, Malawi ja Mosambik. Idässä Tansania rajoittuu Intian valtamereen.

Maan pääkaupunki siirtyi virallisesti vuonna 1996 Dar es Salaamista Dodomaan, mutta monet hallintovirastot sijaitsevat edelleen Dar es Salaamissa.

Tunisian tasavalta eli Tunisia (, berberiksi: Tiedosto:Tunisia tifinagh.JPG) on valtio Pohjois-Afrikassa Välimeren etelärannikolla. Muinaisen Karthagon paikalle kohonnut maa ulottuu Välimereltä Saharan reunamille. Sen rajanaapureita ovat lännessä Algeria sekä etelässä ja idässä Libya. Tunisian pääkaupunki on Tunis. Maan lähes kahdentoista miljoonan asukkaan esi-isissä on berbereitä ja arabeja. Entisen siirtomaaisännän kieltä ranskaa käytetään yleisesti.

Tšadin tasavalta eli Tšad on sisämaavaltio Keski-Afrikassa rajanaapureinaan pohjoisessa Libya, idässä Sudan, etelässä Keski-Afrikan tasavalta, lounaassa Kamerun ja Nigeria sekä Niger lännessä.

Tšad on valtiona hyvin keinotekoinen ja kuin jakojäännös siirtomaavaltojen rajanvedoista. Lähes koko itsenäisyyden ajan sitä on raastanut sisällissota, kun pohjoisen arabit ja etelän pääosin kristityt mustaihoiset asukkaat ovat taistelleet elintilasta ja vallasta.

Ugandan tasavalta eli Uganda on sisämaavaltio itäisessä keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Etelä-Sudan. Maan historia on ollut väkivaltainen Idi Aminin ja Milton Oboten hallintokausilla. Idi Amin joutui maanpakoon vuonna 1979, jonka jälkeen Milton Obotesta tuli toistamiseen presidentti. Vuodesta 1986 presidentti Yoweri Musevenin hallintokaudella Uganda on ollut suhteellisen rauhallinen.

Uganda on kehittyvä maa. Vuonna 2017 bruttokansantulo per asukas oli 667 Yhdysvaltain dollaria (Atlas-menetelmä) ja ostovoimakorjattuna 1 227 Yhdysvaltain dollaria. Ugandassa on asukkaita noin 45,8 miljoonaa (2019). Vuonna Uganda sijoittui UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) tutkittujen valtion joukosta sijalle.

Yhdistynyt arabitasavalta (arabiaksi:الجمهورية العربية المتحدة al-Jumhūriyya al-ʿarabiyya al-muttaḥida) oli Egyptin ja Syyrian tasavaltojen muodostama liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1958–1961. Liittovaltio hajosi Syyriassa tapahtuneeseen sotilasvallankaappaukseen, mutta silti Egypti käytti itsestään Yhdistyneen arabitasavallan nimeä aina vuoteen 1971. Sana "arabitasavalta" sisältyy tänäkin päivänä Egyptin ja Syyrian virallisiin nimiin.

1. helmikuuta 1958 otettiin ensimmäiset askeleet kohti ensimmäistä panarabialaista valtiota, kun syyrialaiset poliitikot ja sotilashenkilöt ehdottivat Egyptin presidentille Gamal Abdel Nasserille näiden kahden valtion yhdistämistä. Nämä kaksi valtiota muodostaisivat alun yhdelle suurelle Panarabialle, johon muutkin arabivaltiot liittyisivät. Panarabialaisuudella oli suurta kannatusta Syyriassa, jossa arabinationalistit olivat Syyrian itsenäistymisestä 1943 lähtien tavoitelleet vanhaa Suur-Syyriaa tai suurta yhteistä arabien muodostamaa arabitasavaltaa. Syy siihen, minkä takia syyrialaiset halusivat yhteen Nasserin Egyptin kanssa, oli se, että Nasser oli vuoden 1956 Suezin kriisin jälkeen koko arabimaailman suuri sankari.

Bahrainin kuningaskunta eli Bahrain on pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahden lounaisosassa. Bahrain on moderni arabimaa, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja kansainväliseen pankkitoimintaan. Bahrain on lentoliikenteen merkittävä solmukohta, ja telakkateollisuus on myös merkittävää.

Bahrainin valtio sijaitsee pienellä saarella Persianlahdella. Kuningas Fahdin pengertie yhdistää Bahrainin Saudi-Arabiaan ja toinen, pidempi silta Qatariin on suunnitteilla. Bahrainilla on maarajaa Saudi-Arabian kanssa pienellä Passport Islandin saarella.

Israelin valtio eli Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä. Israel perustettiin Palestiinan alueelle vuonna 1948. Se on valtiomuodoltaan parlamentaarinen demokratia, mutta toisaalta juutalainen valtio, mikä on kirjattu sen peruslakeihin. Väestöltään Israel on kuitenkin monikansallinen ja uskontopohjaltaan moninainen, eivätkä kaikki tunnusta juutalaisten kansallisvaltion periaatetta. Vallitseva tilanne onkin johtanut jatkuviin sisäisiin levottomuuksiin ja yhteenottoihin palestiinalaisten ja muiden Lähi-idän valtioiden kanssa koko Israelin valtion olemassaolon ajan.

Israelissa on vuoden 2020 arvion mukaan noin 9,2 miljoonaa asukasta. Virallinen kieli on heprea. Arabian asema virallisena kielenä poistettiin heinäkuussa 2018. Asukkaista 78 prosenttia on juutalaisia, 17 prosenttia arabeja ja loput druuseja sekä muita vähemmistöjä. Israelin arabit ovat uskonnoltaan enimmäkseen sunnimuslimeja ja kristittyjä. Israelin naapurimaita ovat arabivaltiot Egypti, Jordania, Syyria ja Libanon. Israelin pinta-ala on 22 072 neliökilometriä, kun lasketaan kaikki Israelin suorassa alaisuudessa olevat alueet eli sen miehittämä Golanin kukkuloiden alue ja Itä-Jerusalem, mutta ei miehitettyä Länsirantaa tai Gazan kaistaa. Jos lasketaan mukaan lisäksi Israelin kontrolloimat Länsirantaa ja Gazan kaista, pinta-ala on 27 799 neliökilometriä.

Jemenin tasavalta eli Jemen on valtio Lähi-idässä Arabian niemimaan eteläkärjessä. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Saudi-Arabia ja idässä Oman. Jemeniä ympäröivät myös Arabianmeri, Adeninlahti ja Punainenmeri. Naapurimaihin verrattuna Jemenin öljytulot ovat vaatimattomat, mutta niitä tärkeämpi on Jemenin strateginen sijainti Punaisenmeren suulla vastapäätä Afrikan sarvea, tärkeän öljynkuljetusreitin varrella.

Jemenin noin 28 miljoonasta asukkaasta suurin osa on muslimeita, pohjoisessa šiialaisia, etelässä sunnalaisia. Maassa on myös paljon somalipakolaisia. Vanhoja jemeniläiskaupunkeja on Unescon maailmanperintöluettelossa; niistä Shibām tunnetaan savitiilistä tehdyistä kerrostaloistaan.

Jordanian hašemiittinen kuningaskunta eli Jordania (الأردنّ, Al-ʼUrdunn) on valtio Lähi-idässä Israelin, Saudi-Arabian, Syyrian ja Irakin naapurina. Alue tunnettiin aikaisemmin nimellä Transjordania.

Jordanian aluetta ovat hallinneet vuosisatojen aikana monet Välimeren ja Lähi-idän suurvallat Egyptistä ottomaaneihin. Maailmansotien välisen ajan se kuului Britannian etupiiriin. Jordaniaa johtaa kuningas Abdullah II, joka peri valtaistuimen isältään kuningas Husseinilta tämän kuoltua vuonna 1999. Hussein johti maata lähes 50 vuoden ajan vuodesta 1952 vuoteen 1999.

Kuwaitin valtio eli Kuwait on emiirikunta Lähi-idässä. Se sijaitsee Persianlahden pohjukassa rajanaapureinaan pohjoisessa Irak ja etelässä Saudi-Arabia. Kuwaitin maasto on kumpuilevaa hiekkaerämaata. Maasta löytyi 1930-luvulla öljyä, ja toisen maailmansodan jälkeen kehittynyt öljynjalostusteollisuus sai maan vaurastumaan. Kuwait itsenäistyi 1961, ja sen jälkeen se on saanut 90 prosenttia vientituloistaan öljystä. Vuonna 1990 Irak hyökkäsi Kuwaitiin, mutta joutui vetäytymään maasta länsivaltojen liityttyä sotaan Kuwaitin puolelle. Maan infrastruktuuri kärsi sodassa pahasti.

Kuwait oli ensimmäinen Persianlahden arabimaa, joka järjesti parlamenttivaalit, ja se myönsi naisille äänioikeuden 2005. Vuodesta 2010 alkaen maassa on ollut ajoittain väkivaltaisuuksia ääri-islamistien ja sotilasjoukkojen välillä.

Libanonin tasavalta eli Libanon on 6,1 miljoonan asukkaan valtio Lähi-idässä Välimeren rannalla. Sen rajanaapureina ovat idässä ja pohjoisessa Syyria ja etelässä Israel.

Maan pääkaupunki on Beirut, joka sijaitsee Välimeren rannalla. Beirutissa on noin 1,8 miljoonaa asukasta.

Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.

Alue käsittää lähinnä nykyisen Irakin alueen sekä Syyrian itäosan ja Turkin kaakkoisosan.

Omanin sulttaanikunta eli Oman on arabivaltio Arabian niemimaan eteläkärjessä Etu-Aasiassa. Sen naapurimaita ovat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Jemen ja Saudi-Arabia. Maan sijainti Hormuzinsalmen suulla on strategisesti vahva koska suuri osa maailman raakaöljystä kulkee salmen kautta. Oman on yksi perinteisimpiä arabimaita, ja 1970-luvulle asti se oli hyvin sulkeutunut yhteiskunta. Maan valtionpäämies on sulttaani, muilla valtio-elimillä on vain neuvoa-antava rooli – Oman on absoluuttinen monarkia. Nykyinen sulttaani on pyrkinyt taloudellisiin uudistuksiin ja hyviin naapuruussuhteisiin. Maa on toistaiseksi välttynyt ääri-islamiin liittyviltä väkivaltaisuuksilta. Talouden perustana on öljy niin kuin muillakin alueen valtioilla, mutta kalastuksen ja maanviljelyn osuus on suhteessa suurempi kuin naapurimaissa.

Wadi Shab.

Qatarin valtio eli Qatar on pääosin autiomaan peittämä emiirikunta Arabian niemimaan kaakkoisosassa. Qataria rajaavat Saudi-Arabia ja Persianlahti. Qatar on noin 3 miljoonan asukkaan öljyvaltio, ja se on pienuudestaan huolimatta yksi maailman rikkaimmista valtioista. CIA:n The World Factbookin mukaan Qatarilla oli vuonna 2020 maailman kuudenneksi suurin bruttokansantuote henkeä kohden.

Qatarin pinta-ala on noin 11 586 neliökilometriä ja pääkaupunki Doha. Maassa sijaitsee suuri Yhdysvaltojen ilmavoimien tukikohta.

Saudi-Arabian kuningaskunta eli Saudi-Arabia on valtio Lähi-idässä. Se käsittää suurimman osan Arabian niemimaasta ja sijaitsee Punaisenmeren ja Persianlahden välissä. Sen rajanaapurit ovat Irak, Jordania, Kuwait, Oman, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen. Saudi-Arabia on absoluuttinen monarkia, jota hallitsee Saudien hallitsijasuku.

Saudi-Arabia on suurimmaksi osaksi kuivaa autiomaata, eikä siellä ole yhtään ympärivuotista jokea tai järveä, ja viljelykelpoista sen pinta-alasta on vain noin prosentti. Toisaalta maa on tunnettu öljyvaroistaan, ja sen alueella onkin maailman öljyvaroista noin 16 prosenttia. Saudi-Arabia on yksi OPECin perustajavaltioista.

Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio. Syyria rajautuu etelässä Jordaniaan ja Israeliin, lännessä Libanoniin ja Välimereen, pohjoisessa Turkkiin ja idässä Irakiin. Se on osa Levantin aluetta Välimeren itäpäässä.

Historiallisessa Syyriassa ovat sijainneet eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista, kuten mahtavat Assyrian ja Babylonian valtakunnat. Syyrian alue on ollut kristinuskon syntysijoja ja keskiajalla alueesta tuli yksi islamin keskuksista. Uudella ajalla Syyria joutui osmanien vallan alle ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen siitä tuli Ranskan siirtomaa. Toisen maailmansodan yhteydessä maa itsenäistyi, mutta arabisosialistinen baath-puolue on hallinnut sitä totalitaarisesti vuodesta 1963. Vuonna 2011 maassa puhkesi arabikevääseen liittyneitä mellakoita. Nämä johtivat kesään 2011 mennessä sisällissotaan, jossa kapinalliset pyrkivät kaatamaan presidentti Bašar al-Assadin hallinnon.

Yhdistyneet arabiemiirikunnat eli Arabiemiirikunnat, myös Emiraatit (vanha nimi Arabiemiirikuntien liitto ) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan koillisosassa Persianlahden rannikolla. Sen rajanaapurit ovat Oman ja Saudi-Arabia. Maa koostuu seitsemästä emiirikunnasta, ja sen pinta-ala on noin 83 600 neliökilometriä. Väkiluvuksi on arvioitu noin yhdeksän miljoonaa, joista suurin osa on kansalaisuutta vailla olevia vierastyöläisiä. Arabiemiirikuntien pääkaupunki on Abu Dhabi.

Arabiemiirikunnat on historiansa aikana kuulunut muun muassa Persian sassanidien, Portugalin ja Osmanien valtakunnan vaikutuspiiriin. 1800-luvun lopulta lähtien se oli Brittiläisen imperiumin alainen protektoraatti, kunnes kuusi alueen šeikkikunnista yhdistyi ja perusti itsenäisen valtion vuonna 1971. Nykyään Arabiemiirikunnilla on muista arabimaista poiketen suhteellisen vahva ja monipuolinen talous, joka on suuntautunut öljyn ja maakaasun lisäksi kauppaan ja matkailuun. Valtaosa maan asukkaista on muslimeja, ja islam on vaikuttanut merkittävästi sen kulttuuriin.