Armenian lippu

Armenian lippu mittasuhteet: 1:2 Värien symbolit: kuvaa auringon energiaa ja itsenäisyystaistelussa vuodatettua verta on taivaan ja kirkkaan taivaan väri kuvaa sadon siunauksellisuutta elonkorjuussa

Armenian lippu (arm. Հայաստանի դրոշը, Hayastani drošë) on Armenian tunnus vaakunan ja hymnin ohella. Se koostuu kolmesta samanlevyisestä vaakaraidasta väreiltään ylhäältä alas punainen-sininen-oranssi. Armenian korkein neuvosto otti lipun käyttöön 24. elokuuta 1990 ja 15. kesäkuuta 2006 Armenian parlamentti hyväksyi lain Armenian kansallislipusta.

Historiansa aikana Armenialla on ollut käytössään useita erilaisia lippuja. Antiikin aikana armenialaiset dynastiat käyttivät lipuissaan erilaisia niitä edustavia symbolisia eläimiä. 1900-luvulla Armeniaa edustivat useat eri neuvostotyyliset liput.

Koska Armenian laki ei määrittele lipussa käytettyjen punaisen, sinisen ja oranssin sävyjä, lipusta on yleisessä käytössä kaksi eri versiota. Näistä yleisemmässä värit ovat kirkkaat, harvinaisemmassa taas haalistuneemmat. Seuraavassa taulukossa on suurpiirteiset RGB-arvot kahdessa eri versiossa käytetyille väreille:

Warning: getimagesize(/Image/Map/MP174982.gif): failed to open stream: No such file or directory in /home/mapnlee7/public_html/MAPNALL/article.php on line 532
Armenian tasavalta eli Armenia on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Sen naapurivaltioita ovat Turkki lännessä ja Georgia pohjoisessa, Azerbaidžan idässä ja Iran sekä Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin maakunta etelässä. Maantieteellisesti Armenian katsotaan yleensä kuuluvan Aasiaan, mutta sillä on poliittisia ja kulttuurisia kytköksiä myös Eurooppaan; maa kuuluu myös Euroopan neuvostoon.

Armenian noin kolmesta miljoonasta asukkaasta valtaosa on etnisiä armenialaisia. Kristinusko on ollut maassa valtauskontona jo ennen Rooman keisarien kääntymystä, ja sitä noudattaa edelleen 90 prosenttia väestöstä. Antiikin aikaan Armenia oli suurvalta ja itsenäistyi myöhemmin myös keskiajalla, mutta joutui sittemmin Osmanien valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan haltuun. Osmanien valtakunnan loppuvaiheita leimasi armenialaisten kansanmurha. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin lyhytaikainen Armenian demokraattinen tasavalta, jonka Neuvosto-Venäjä liitti itseensä, ja Armenia kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin maa itsenäistyi jälleen. Neuvostoliiton hajotessa Armenian ja Azerbaidžanin välille syttyi sota Vuoristo-Karabahin alueesta.