Azerin kieli
Azerin kieli (azeriksi Azərbaycan dili) on etupäässä Azerbaidžanin tasavallassa ja Iraniin kuuluvassa Etelä-Azerbaidžanissa asuvien azerien puhuma turkkilainen kieli. Se on Azerbaidžanin tasavallan virallinen kieli.
Tienviittoja moottoritien yllä Azerbaidžanissa. Azeri kuuluu turkkilaisten kielten lounaisryhmään. Se on muodostunut varhaisella keskiajalla kiptšakkien ja oguusien puhumien murteiden pohjalta. Lähin sukukieli on turkki, josta azeri erottuu muun muassa ä-äänteen ja runsaiden persialaislainojen perusteella. Kieli jakautuu neljään murreryhmään.
Historian saatossa kielestä on käytetty myös nimitystä turkki. Nimitys azeri vakiintui, kun kielen viralliseksi nimeksi tuli Azerbaidžanin neuvostotasavallassa Stalinin määräyksestä azeri.
Azerin vanha kirjakieli syntyi 1200-luvulla. Nykyinen kansankieleen pohjautuva kirjakieli muodostui 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kirjoitusjärjestelmä perustui vanhastaan arabialaiseen kirjaimistoon. Neuvostoliittoon kuuluneessa Azerbaidžanissa siirryttiin vuonna 1929 latinalaiseen ja vuonna 1940 kyrilliseen kirjaimistoon, jota täydennettiin lisämerkeillä ә, ө, ү, ғ, ҝ, һ ja ј. Vuonna 2001 Azerbaidžanissa otettiin käyttöön turkin kaltainen latinalainen kirjoitusjärjestelmä, johon sisältyy lisäksi kirjain ə. Iranissa käytetään edelleen arabialaista ja Dagestanissa kyrillistä kirjaimistoa.
Tienviittoja moottoritien yllä Azerbaidžanissa. Azeri kuuluu turkkilaisten kielten lounaisryhmään. Se on muodostunut varhaisella keskiajalla kiptšakkien ja oguusien puhumien murteiden pohjalta. Lähin sukukieli on turkki, josta azeri erottuu muun muassa ä-äänteen ja runsaiden persialaislainojen perusteella. Kieli jakautuu neljään murreryhmään.
Historian saatossa kielestä on käytetty myös nimitystä turkki. Nimitys azeri vakiintui, kun kielen viralliseksi nimeksi tuli Azerbaidžanin neuvostotasavallassa Stalinin määräyksestä azeri.
Azerin vanha kirjakieli syntyi 1200-luvulla. Nykyinen kansankieleen pohjautuva kirjakieli muodostui 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kirjoitusjärjestelmä perustui vanhastaan arabialaiseen kirjaimistoon. Neuvostoliittoon kuuluneessa Azerbaidžanissa siirryttiin vuonna 1929 latinalaiseen ja vuonna 1940 kyrilliseen kirjaimistoon, jota täydennettiin lisämerkeillä ә, ө, ү, ғ, ҝ, һ ja ј. Vuonna 2001 Azerbaidžanissa otettiin käyttöön turkin kaltainen latinalainen kirjoitusjärjestelmä, johon sisältyy lisäksi kirjain ə. Iranissa käytetään edelleen arabialaista ja Dagestanissa kyrillistä kirjaimistoa.
Maa (alue)
-
Azerbaidžan
Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit". -
Georgia
Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsivat kaksi kuningaskuntaa, Kolkhis ja Iberia. Niistä jälkimmäinen oli yksi ensimmäisistä kristinuskon virallistaneista valtioista 300-luvun alussa ja muodosti ytimen, jonka ympärille yhdistynyt Georgian kuningaskunta muodostui 1000-luvulla. Poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuskauden jälkeen kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen osmanien ja Persian valtakuntien hegemonian jälkeen Georgia liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1800-luvun alussa. Georgia itsenäistyi jälleen vuonna 1991. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia leimasivat sisäinen konflikti ja taloudelliset vaikeudet. Georgian tilanne alkoi vakautua vähitellen vuonna 1995 ja parani verettömän vallanvaihdon, niin kutsutun ruusuvallankumouksen jälkeen vuonna 2003. Georgia kärsii kuitenkin edelleen ratkaisemattomista konflikteista Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Väkiluku, noin 3,7 miljoonaa, ilmoitetaankin ilman näitä alueita. Väestönkasvu on negatiivinen. Suhteet naapurimaahan Venäjään ovat pysyneet huonoina näiden kiistojen ja Georgian Nato-jäsenhakemuksen vuoksi. -
Turkki
Turkin alueella on syntynyt useita merkittäviä sivilisaatioita, kuten Bysantti ja Osmanien valtakunta. Maan kulttuuri on sekoitus itäistä ja läntistä perinnettä, sillä Turkki sijaitsee kahden mantereen risteyskohdassa. Kulttuuria onkin usein kuvattu sillaksi kahden maailman välillä. Voimakkaan alueellisen läsnäolonsa vuoksi Turkki on alkanut muodostua strategisesti yhä merkittävämmäksi valtioksi.