Amharan kieli

Amharan kieli
Puhuttua amharaa Amhara on pääasiassa Etiopiassa puhuttu seemiläinen kieli. Se on oromon jälkeen maan toiseksi puhutuin kieli, ja vuoteen 2020 asti se oli Etiopian ainoa työkieli, eli käytännössä virallinen kieli.

Etiopian vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan amharaa puhui äidinkielenään 21 634 000 henkeä eli 29 prosenttia maan väestöstä. Heistä 16 015 000 asuu Amharan ja 2 452 000 Oromian alueilla sekä 1 945 000 Addis Abeban kaupunkialueella. Amharan puhujat muodostavat 93 % Amharan, 71 % Addis Abeban, 28 % Hararin, 26 % Dire Dawan, 22 % Benishangul-Gumuzin, 11 % Gambelan ja 9 % Oromian väestöstä. Amharaa puhutaan laajasti myös toisena tai kolmantena kielenä. Vuoden 1994 väestönlaskennassa sen nimesi toiseksi kielekseen 5 104 000 henkeä.

Etiopian ulkopuolella amharaa puhutaan muun muassa naapurimaissa Eritreassa, Sudanissa, Somaliassa ja Keniassa. Sitä osaa arviolta 90 prosenttia Israeliin muuttaneista etiopianjuutalaisista. Afrikan ulkopuolelle on muuttanut satoja tuhansia amharan puhujia.

Yhteensä puhujia lasketaan olevan 25,8 miljoonaa, mikä tekee amharasta maailman 53. puhutuimman kielen.

Maa (alue)
  • Etiopia
    Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää lähes 110 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja maailman runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Hieman yli 40 prosenttia väestöstä tunnustaa koptilaista kristinuskoa, runsas kolmasosa islamia, protestanttisiin kirkkoihin kuuluu runsaat 20 prosenttia väestöstä ja muutama prosentti harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.

    Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (noin 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä. Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.