Armenian dram
Ö
Armenian dram (, tunnus դր, lyhenne AMD) on Armenian virallinen rahayksikkö. Yksi dram jakautuu 100 lumaan. Sana "dram" tarkoittaa suomeksi "rahaa". Ennen dramia Armeniassa oli käytössä Armenian rupla.Vuonna 1994 Armenian keskuspankki esitteli 10, 20 ja 50 luman sekä 1, 3, 5 ja 10 dramin kolikot. Kaikki kolikot valmistettiin alumiinista. Vuosina 2003 ja 2004 otettiin käyttöön uusi rahajärjestelmä, joka sisälsi 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 dramin kolikot. 10 dramin kolikko koostuu alumiinista, 20 teräksellä päällystetystä kuparista, 50 teräksellä päällystetystä messingistä, 100 teräksellä päällystetystä nikkelistä ja 200 messingistä. 500 dramin kolikon ulompi rengas on messinkiä ja sisäosa nikkeliä.
Maa (alue)
-
Armenia
Armenian tasavalta eli Armenia on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Sen naapurivaltioita ovat Turkki lännessä ja Georgia pohjoisessa, Azerbaidžan idässä ja Iran sekä Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin maakunta etelässä. Maantieteellisesti Armenian katsotaan yleensä kuuluvan Aasiaan, mutta sillä on poliittisia ja kulttuurisia kytköksiä myös Eurooppaan; maa kuuluu myös Euroopan neuvostoon.
Armenian noin kolmesta miljoonasta asukkaasta valtaosa on etnisiä armenialaisia. Kristinusko on ollut maassa valtauskontona jo ennen Rooman keisarien kääntymystä, ja sitä noudattaa edelleen 90 prosenttia väestöstä. Antiikin aikaan Armenia oli suurvalta ja itsenäistyi myöhemmin myös keskiajalla, mutta joutui sittemmin Osmanien valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan haltuun. Osmanien valtakunnan loppuvaiheita leimasi armenialaisten kansanmurha. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin lyhytaikainen Armenian demokraattinen tasavalta, jonka Neuvosto-Venäjä liitti itseensä, ja Armenia kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin maa itsenäistyi jälleen. Neuvostoliiton hajotessa Armenian ja Azerbaidžanin välille syttyi sota Vuoristo-Karabahin alueesta.