Kartta - Nauru

Naurun lippu

Lionel Aingimea, Naurun presidentti vuodesta 2019

Naurun tasavalta, lyhyemmin pelkkä Nauru, on kääpiövaltio, joka käsittää Tyynessämeressä lähellä päiväntasaajaa sijaitsevan Naurun saaren. Se on sekä väestöltään että maapinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen tasavalta. Kaikista itsenäisistä valtioista se on pinta-alaltaan maailman kolmanneksi pienin sekä väkiluvultaan maailman toiseksi pienin. YK:n jäsenistä se on pinta-alaltaan toiseksi pienin ja väkiluvultaan pienin. Naurun parlamentissa on jäseniä vain 18, ja se on maailman pienimpiä parlamentteja. Nauru on ainoa Tyynenmeren saarivaltio, joka käsittää vain yhden saaren.

Naurulla ei ole virallisesti pääkaupunkia. Maan hallinto sijaitsee Yarenissa, joka on myös valtion suurin asutuskeskus. Naurun ilmasto on trooppinen, ja maasta löydettiin vuonna 1900 fosfaattiesiintymä, jonka varassa maan talous on ollut. Fosfaattivarojen lähes loputtua 1990-luvun aikana maa on joutunut etsimään vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Samasta syystä maa on poliittisesti epävakaa: vuonna 2003 maan presidentin virka vaihtui kuudesti. Naurun valtio on käytännössä konkurssissa, ja maa on lähes täysin riippuvainen ulkomaisesta avusta.

Naurussa elää yli 9 000 ihmistä, joista 58 prosenttia on naurulaisia ja 26 prosenttia kotoisin muilta Tyynenmeren saarilta. Kiinalaisia ja eurooppalaisia on molempia kahdeksan prosenttia väestöstä. Naurun väestö on maailman lihavinta, sillä WHO:n vuonna 2007 julkaisemien tietojen mukaan 94,5 prosenttia maan väestöstä (yli 15-vuotiaista) on ylipainoisia. Myös diabetes on Naurulla erittäin yleinen. Fosfaattivarojen ehtymisen myötä saari luultavasti autioituu, sillä ilman fosfaattivaroja saari on käytännössä elinkelvoton, kun se on louhittu rannikkokaistaletta lukuun ottamatta asumiskelvottomaksi. Suurimmat uskonnot ovat Naurun kongregationaalikirkko ja roomalaiskatolilaisuus.

Nauru satelliittikuvassa vuonna 2002.