Etelämanner (Antarctica)
Etelämanner on maapallon eteläosassa, etelänavan ympärillä sijaitseva manner. Se on ainoa maanosa, jossa ei ole vakituista asutusta eikä yhtään valtiota. Etelämanner jaetaan usein läntiseen ja itäiseen Etelämantereeseen. Napamantereen ja sitä ympäröivien saarten yhteisnimitys on Antarktis. Etelämanner on kylmin, tuulisin, korkein ja kuivin manneralue. Etelämanner on viidenneksi suurin maanosa Aasian, Afrikan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan jälkeen. Sen pinta-ala on 14 miljoonaa neliökilometriä.
98 prosenttia Etelämantereesta on suuren mannerjäätikön peitossa. Siellä ei ole vakituista ihmisasutusta, mutta 1 000–5 000 ihmistä käy vuosittain tekemässä tutkimusta tutkimusasemilla ympäri maanosaa. Vain kylmään todella hyvin sopeutuneet kasvit ja eläimet selviytyvät siellä, mukaan lukien pingviinit, eväjalkaiset, sukkulamadot, karhukaiset, punkit, mikro-organismit ja jotkin tundrakasvit.
Etelämanner on lähes kokonaan eteläisen napapiirin etelä- ja sisäpuolella sekä kokonaan 60. eteläisen leveyspiirin etelä- ja sisäpuolella. Jälkimmäinen leveyspiiri rajaa alueen, jota vuonna 1961 allekirjoitettu Antarktiksen sopimus koskee. Sopimus estää sotilaallisen toiminnan ja kaivostoiminnan, hyväksyy tieteellisen tutkimuksen ja suojelee maanosan ekosysteemiä. Se solmittiin alun perin 12 maan välillä, ja vuonna 2014 sopijavaltioita oli 50.
Asutusta Etelämantereella ei ole lukuun ottamatta muutamaa kymmentä kansainvälistä tutkimusasemaa, joilla on noin muutama tuhat asukasta yhtäjaksoisesti. Ensimmäinen Etelämantereella syntynyt ihminen oli vuonna 1978 Argentiinan Esperanza-tutkimusasemalla syntynyt Emilio Palma.