Gabon (Gabonese Republic)
Gabonin lippu |
Öljyvarojensa takia Gabon on yksi Afrikan varakkaimmista valtioista. Vauraus on kuitenkin jakautunut hyvin epätasaisesti.
Gabonin alue on ollut asuttuna jo 400 000 vuotta sitten. Réserve de la Lopén alueelta on löytynyt kalliomaalauksia. Gabonin varhaisimmat asukkaat olivat pygmejä. Pohjoisesta tulleet bantut levittäytyivät heidän tilalleen vaelluksissaan 1500-1700-luvuilla. On mahdollista, että varhaisempi väestö tuhoutui kulkutautipandemian takia.
1400-luvulla tulleet portugalilaiset purjehtijat olivat ensimmäiset eurooppalaiset, jotka saapuivat Gaboniin ja muodostivat pysyviä kauppayhteyksiä. 1500-luvulla saapuivat Hollantilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset kauppiaat. Ranskalaiset kaappasivat 1846 erään orjalaivan ja vapauttivat sen vangit Komojoen suulla. Vapautetut orjat perustivat kaupungin Barakan lähetysaseman lähelle ja nimesivät sen Librevilleksi, joka on ranskaa ja tarkoittaa vapaata kaupunkia.
Ranska sai Gabonin haltuunsa vuonna 1885. Vuonna 1910 siitä tuli yksi Ranskan päiväntasaajan Afrikan neljästä territoriosta. Sen kaikki territoriot itsenäistyivät viikon kuluessa elokuussa 1960, Gabon 17. elokuuta.
Gabonin ensimmäinen presidentti oli vuonna 1961 valittu Léon Mba, jonka varapresidenttinä toimi Omar Bongo. Kun Mba kuoli 1967, Bongosta tuli presidentti. Hän toimi virassa kesäkuussa 2009 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Omar Bongon kuoleman jälkeen maan presidentiksi valittiin hänen poikansa Ali Bongo Ondimba.
Bongon suku on hallinnut Gabonia vuodesta 1967, ja se on yhdessä Togon hallitsevan suvun kanssa nykyisen Afrikan pitkäaikaisin poliittinen sukudynastia. Omar Bongo oli 42 vuotta Gabonin presidentti vuodesta 1967 vuoteen 2009, jolloin virkaan astui hänen poikansa Ali-Ben Bongo Ondimba. Bongon dynastiaa on sanottu myös kleptokratiaksi, sillä hallitseva perhe on haalinut itselleen valtavan omaisuuden Gabonin öljyvarallisuuden avulla. Gabonin vuoden 2016 presidentinvaaleja, joissa Ali Bongo voitti, on syytetty vilpillisiksi.